Ilmapurjehtija Francesco Cetti Helsingissä

Kuva: Ilmapalloa täytetään (Lukutupa 12.10.1903).

Helsingin Sanomien mukaan kuumailmapalloja ei ollut nähty Helsingissä sen jälkeen kun puolalainen pietarilaisen sirkuksen esiintyjä Karl Saks nousi vuonna 1886 palloineen ilmoille Helsingistä ja menetti henkensä vajotessaan mereen Harmajan majakan luona. Saksin tapauksen jälkeen ilmapurjehdus kiellettiin kokonaan Suomessa.

Päätös kumottiin vuonna 1898, ja jo samana vuonna Uusi Suometar kertoi Göteborgissa esiintyvän norjalaisen ilmapurjehtija Francesco Cettin aikovan saapua Helsinkiin tekemään muutamia nousuja ilmapallollaan. Odottavan aika Helsingissä oli kuitenkin pitkä, sillä tuntemattomista syistä johtuen Cettin vierailu toteutui vasta yhdeksää vuotta myöhemmin kesällä 1907.

Pääkaupungin sanomalehdissä Cettiä ylistettiin Ruotsissa ja Norjassa ilmaannousuistaan tunnetuksi. Helsingin Sanomien haastattelussa miehen kerrottiin tehneen 17-vuotisella urallaan 138 ilmapallomatkaa. Kuuluisan ilmapurjehtijan itsensä valmistama Skandinav-niminen ilmapallo veti 11 050 kuutiometriä. Helsingissä luvassa oli nousuyrityksiä Hesperian puistossa.

Ensimmäinen näytös sunnuntaina 26. toukokuuta alkoi jo kello 11 yleisölle avoimella ”huvittavalla kaasuntäyttämistoimituksella”, minkä jälkeen esiintyi Helsingin torviorkesteri kapellimestari Apostolin johdolla. Iltapäivällä kahden aikaan alkoivat ilmaannousun valmistelut. Pilettejä myytiin portilla; paikka pallon vieressä kustansi neljä markkaa, muu istumapaikka kaksi markkaa ja seisomapaikat yhden markan. Valokuvaajat saivat maksaa lisämaksun, mutta elävien kuvien ottamiseen oikeudet oli varattu yksinomaan Helsingin Pohjoismaiselle Biografiyhtiölle. Tapaus oli kaiken kaikkiaan merkittävä, sillä jopa kenraalikuvernöörin kerrottiin saapuneen näytöstä seuraamaan.

Ensimmäinen nousu onnistuikin, mutta helsinkiläisyleisö jätettiin jokseenkin tyytymättömäksi: tuntien odottelun jälkeen pallo oli kadonnut näköpiiristä pilvivaippaan vain parin minuutin jälkeen. Pallo ajautui ensin tuulen mukana merelle päin, mutta palasi lopulta maata kohti ja laskeutui iltakahdekselta Svedenin kalastajatorpan maille Sipoossa. Mukana matkalla oli elävää kuvaa ottamassa Pohjoismaisen Biografiyhtiön asiamies.

Pettyneen helsinkiläisyleisön riemuksi Cetti jatkoi lentonäytöksiään kesäkuussa, mutta riemu jäi nytkin lyhytaikaiseksi. Perjantaiset nousuyritykset 7. ja 21. kesäkuuta nimittäin epäonnistuivat huonon sään johdosta ja palloa täyttäneen kaasulaitoksen jouduttua epäkuntoon. Uusimaa-lehdessä kerrottiin eräässä näytöksessä ihmisjoukon sännänneen kostonhimoisena pallon kimppuun ja runnelleen sen ”mäsäksi”.

”Ei näytä siis olevan ilmojen kulkijallakaan tiet vapaat, vaikka sitä syrjäinen saattaisi luulla.”

Heinäkuussa Cettin uutisoitiin ajautuneen vielä suurempiin ongelmiin. Helsingin maistraatti oli Helsingin asianajotoimiston vaatimuksesta kieltänyt norjalaista poistumasta maasta maksamattomien velkojen vuoksi. Työmies-lehden mukaan Cetti oli erästä nousuyritystään varten lainannut verkkoja pallonsa ympärille ja jättänyt ne maksamatta.

Keskiviikkona 3. heinäkuuta nousuyritys kuitenkin viimein onnistui. ”Liikutuksesta väräjävällä äänellä” kapteeni oli pyytänyt väkijoukolta uskoa ja luottamusta sekä vakuuttanut, ettei koskaan jättäisi jälkeensä maksamattomia laskuja. Liikuttava puhe ja viimeinkin nähty onnistunut nousu näyttivät kääntäneen helsinkiläiset Cettin puolelle, sillä norjalainen ilmapurjehtija sai kohota kahden toverinsa kanssa ”majesteetillisen hitaasti yläilmoihin” hurraa-huutojen saattelemana.

Heinä- ja elokuun aikana Cetti teki onnistuneita nousuja Viipurissa ja Turussa, mutta kesän 1907 Suomen-vierailu näyttää jääneen Cettin ainoaksi. Kuumailmapalloja nähtiin seuraavina vuosina Helsingissä harvakseltaan, mutta tapaukset olivat niin harvinaisia, että ne ylittivät uutiskynnyksen.

***

(Francesco Cettin haastattelu ennen ensimmäistä nousua / 24.5.1907 Helsingin Sanomat)

Ilmapurjehdus. Sen jälkeen kun muuan ilmapurjehtija nimeltä Sacks 80-luvulla täältä Helsingistä nousi palloineen ilmoille ja tuulen mukana ajelehti Suomenlahdelle, jonne hukkui, kiellettiin ilmapurjehdus kokonaan Suomessa. Mutta vuonna 1898 tämä kielto Ruotsin-Norjan silloisen Helsingissä olevan konsulin toimesta kumottiin – hän kun oli ilmapurjehduksen harrastaja. Kukaan ilmapurjehtija ei kuitenkaan sittemmin ole tätä lupaa käyttänyt, ennenkuin nyt herra Francesco Cetti, joka, kuten ilmotuksesta näkyy, ensi sunnuntaina aikoo ”Skandinavia”-nimisellä ilmapallollaan lähteä pilviin leijailemaan.

Kävin eilen herra Cettin puheilla ja varsin auliisti hän kertoi kokemuksistaan ja havainnoistaan ilmapurjehduksen alalla.

Hän alkoi uransa vuonna 1890. Sitäpaitsi hän on harjottanut ammattia Skandinavian maissa ja Etelä-Amerikassa ja on tehnyt kaikkiaan 138 ilmapallomatkaa, joissa hänellä on ollut mukaan 130 ”matkustajaa” – niistä 22 naista.

”Ilmapurjehduksen alkuaikoina pidettiin sitä hyvin ala-arvoisena, uhkarohkeana seikkailuna, verrattiinpa sitä sirkustaiteeseenkin.”

Ilmapurjehduksen alkuaikoina pidettiin sitä hyvin ala-arvoisena, uhkarohkeana seikkailuna, verrattiinpa sitä sirkustaiteeseenkin. Mutta vähitellen ilmapurjehdustaito on alkanut mennä eteenpäin, sitä on ruvettu enemmän ja enemmän käyttämään tieteellisiin ja sotatarkotuksiin. Ja tunnettuahan on, millä innolla viime aikoina on ruvettu harrastamaan ohjattavien ilmapallojen rakentamista. Näiden viimeksi mainittujen suhteen hra Cetti muuten oli hyvin epäilevällä kannalla.

Kaikissa Euroopan maissa uhrataan nykyään suuria summia ilmapurjehdustaidon hyväksikäyttämiseen varsinkin sotatarkotuksiin. Ssamoin Amerikassa. Muun muassa on Ruotsin armeijalla 300,000 markkaa maksava ja laivastolla 30,000 markan arvoinen ilmapallo. Mutta ilmapurjehdusta ei viime aikoihin asti ole järjestelmällisesti harjotettu.

Hra F. Cetti on tavallaan uranraivaaja ilmapurjehduksen alalla. Hänellä on ollut parikymmentä oppilasta, niistä oli ensimäinen ruotsalainen Andree, joka yritti pohjoisnavalle ilmapallolla, mutta hukkui. Andreen yrityksen ja muut samansuuntaiset yritykset herra C. tuomitsi aivan mielettömiksi.

Yleensä hän katsoi, ettei ilmapalloja ole yritettäväkään käyttää kulkuneuvoiksi, on tyydyttävä vain niiden hyväksi käyttämiseen sota- ja tieteellisiin tarkoituksiin. Ohjattavien ilmapallojen rakentamisen hän piti mahdottomana käytännössä toteuttaa.

Herra Cettin nykyinen pallo, jolla hän täällä aikoo nousta ilmoihin, on parin vuoden vanha; se vihittiin tarkotukseensa vuonna 1905. Tavallisin kangas, josta pallot valmistetaan, on kiinalainen silkki, mutta herra Cetti on käyttänyt siihen egyptiläisestä pumpulista kudottua kangasta, joka tulee paljo halvemmaksi kuin kiinalainen silkki, mutta on miltei yhtä kevyttä kuin se. Silkki maksaa noin 6 mk 65 p metri, tämä pumpulikangas, joka kudotaan Elsassissa, vain noin 1 mk 75 p metri.

Kaikki pallon valmistustyö, kuten kankaan leikkaus, neulominen, impregnoiminen (ilman pitäväksi tekeminen) on tehty herra C:n johdolla. Pallo, joka on 24 metriä korkea, on valmistettu 1,600 eri kankaan palasesta. Se vetää n. 1200 kuutiometriä kaasua ja kantaa lastia noin 1,000 kg.

”Lienee muuten ensi kerta, kuin eläviä kuvia otetaan moisessa tilaisuudessa.”

Hra Cettin ensi sunnuntaisella ilmapurjehdusmatkalla seuraavat hänen mukanaan ylioppilas Lundqvist Tukholmasta ja Pohjoismaisen Biografi-teatterin osakas hra R. Hallseth, joka aikoo ilmapurjehdusmatkalla ottaa eläviä kuvia. Lienee muuten ensi kerta, kuin eläviä kuvia otetaan moisessa tilaisuudessa.

Kovin herra Cetti kiitteli hänelle Suomessa osotettua ystävällisyyttä ja harrastusta. Kaupunkimme viranomaiset olivat auliisti tehneet voitavansa hra Cettin ensisunnuntaisen yrityksen onnistumiseksi. Niinpä on venäläisestä laivastosta hänen käytettäväkseen annettu ilmapurjehdukseen perehtynyttä miehistöä. Kenraalikuvernöörikin tulee olemaan ilmapurjehduksessa läsnä.

***

(Kritiikkiä Cettin nousuyrityksille / Suomalainen Kansa 29.6.1907)

Meitä helsinkiläisiä on kapteeni Cetti pallollaan pitänyt suuressa jännityksessä. Kerran se pitkään odotettuamme kohosi korkeuteen, mutta ylipihan ukko ei meidän sallinut kauvan ihailla sen lentoa. Tuntikausia odotettuamme saimme nähdä sen nousevan ja parissa minuutissa häviävän pehmoiseen pilvivaippaan. Se nyt ei kuitenkaan ole laskettava kapteenin syyksi. Kapteeni ilahutti meitä luvaten toisten nousta kirkkaammalla säällä. Määräpäivä tuli, mutta kaasu teki osittaisen lakon, johon osaltaan pallokin otti osaa. Palloa siitä syystä muokattiin ja lähdön taas piti tapahtua, mutta ylipihan ukko pani vastaan.

Kun hyvä ilma tulee, kuului kapteenin lupaus, lähden matkalle. Hyviä ilmoja on nyt kuitenkin ollut näin maassa kulkijan arvellen enemmän kuin liiaksikin, vaan ei se pallo vaan lähde nousemaan, on aivan kuin olisi kokonaan hävinnyt. Sitä se ei kuitenkaan ole tehnyt. Hyvässä tallessa kuuluu olevan, vaan matkalle lähdön määräämisvalta taitaakin olla toisissa käsissä. Kaikkia tietämiäni en nyt tässä rupea loruamaan enkä kylälle kantamaan, sanon vaan sen että pallon venttiileillä tuntuu olevan sinetit, jotka eivät avaudu kaasun ottoa varten niin kauvan kuin yleisölle varatut penkit on maksamatta.

Odottakaamme vain aikaa parempaa, vaikka odottavan aika onkin pitkä.

***

(Cetti asetettu maastapoistumiskieltoon / Työmies 20.7.1907)

Eiköhän tuota hoksannut. Taivaita tavotteleva ja ilmojen kautta majaa muuttava kapteeni Francesco Cetti on joutunut pahaan pulaan, kertoo Hufvudstadsbladet. Häntä on kielletty lähtemästä Suomen maasta pois.

Ai jai sitä suomalaista ystävällisyyttä! Saadaan kuuluisuus vieraaksi, ei lasketa enää ollenkaan pois, vaikka vieraalla halukin olisi. Ja tämä kielto on teetetty oikein Helsingin kaupungin maistraatissa ja Helsingin asianajotoimiston vaatimuksesta.

”Olisi hoksannut tämän kun kerran pääsi ilmoihin ja lentänyt vaikka Amerikkaan.”

Cetti oli näet joltakin nimeänsä ilmoittamattomalta henkilöltä lainannut jonkunlaisia verkkoja luultavasti pallonsa ympärille kun sitä täytettiin. Nyt ne vaatekappaleet ovat maksamatta. Siitä se vierasvarainen ystävyys.

Sitäpaitsi antoi maistraatti kaupunginvoudille luvan ottaa takavarikkoon kapteenin irtain omaisuus. Ei näytä siis olevan ilmojen kulkijallakaan tiet vapaat, vaikka sitä syrjäinen saattaisi luulla. Aina on tämä rettelöivä porvarillinen maailma vaatimuksinensa, laskuinensa, maistraatinensa ja kaupungin voutinensa tiellä. Olisi hoksannut tämän kun kerran pääsi ilmoihin ja lentänyt vaikka Amerikkaan.

***

(Loppu hyvin, kaikki hyvin / Uusimaa 5.7.1907)

Ilmaan nousi norjalainen ilmapurjehtija F. Cetti keskiviikkona Helsingissä Hesperian puistossa. Kapteenirukalla oli monia vastuksia voitettavana sitte edellisen purjehduksensa toista kuukautta sitte. Kun hän seuraavan kerran yritti ilmoihin, ei kaasulaitos, jonka piti täyttää pallo, voinutkaan tehtävää suorittaa, ja toiveissaan pettynyt ihmisjoukko häpeämättömästi kyllä säntäsi kostonhimoisena pallon kimppuun ja runteli sen mäsäksi.

”Joukko huusi hurraata ja Cetti kohosi kahden toverinsa kanssa majesteetillisen hitaasti yläilmoihin.”

Sitte tapahtui yrityksiä monta kertaa – pitihän ihmisten saada hyvitystä edellisellä kerralla turhaan maksetuista pääsylipuistaan – mutta ilkeä kaasulaitos tahi sopimaton ilma pidättivät pallon aina maan päällä. Viipurissakin koetti Cetti päästä ylös, luullen sikäläistä ilmanalaa edullisemmaksi mutta turhaan. Pahat kielet kertoivat jo koko pallon joutuneen ikävystyneiden ”karhujen” saaliiksi.

Keskiviikkoiltana kuitenkin niinkuin sanottu tapahtui ylösnousu. Liikutuksesta väräjävällä äänellä kapteeni selitti väkijoukolle tuhannet vastuksensa, pyysi luottamusta ja uskoa ja vakuutti ettei koskaan jätä jälkeensä maksamattomia laskuja, kuten ”skandaalilehti” Huusis hänestä oli kertonut. Joukko huusi hurraata ja Cetti kohosi kahden toverinsa kanssa majesteetillisen hitaasti yläilmoihin. Pallo kuului kulkeneen Espooseen ja sieltä Siuntioon päin, sekä laskeutui viimein illalla puoli 11 tienoissa Kettulan kartanon läheisyyteen Suomusjärvellä. Korkein kohoaminen oli ollut 800 metriä.

cettipallo

Kuva: Se suuri ja ihmeellinen ilmapallo (Tuulispää 31.5.1907).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s