Helsingin esikaupungit: Kallio

Kuva: Signe Brander / Siltasaarenkatu 7, 9. Nykyinen Hakaniementori (1907). Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0)

Minkälaisia olivat Helsingin esikaupungit ja alueet 1900-luvun alussa? Blogissa julkaistaan jatkossa viikoittain Helsingin eri alueita kuvaavia artikkeleita. Ensimmäisenä vuoronsa saa Uuden Suomettaren kuvailu vuoden 1907 Kalliosta, joka oli ehtinyt kokea lyhyessä suuren muutoksen ajoista, jolloin Vaasankadulle ”järjestysvaltakin uskalsi ainoastaan vahvana joukkona mennä”.

Lisää alueista ja esikaupungeista kertovia artikkeleita löydät blogin osiosta Alueet ja esikaupungit.

***

(Uusi Suometar 9.6.1907)

Helsingin esikaupungit: Kallio

Ehkä huvittanee tämän lehden lukijoita tutustua Helsingin esikaupunkeihin, jotka useille hensinkiläisille lienevät tuntemattomia alueita.

Kallion esikaupunki alkaa Siltasaaresta ja käsittää koko sen alueen, jonka rajoittavat rautatien päärata ja Sörnäisten satamarata. Se on vasta noin 20 vuoden vanha. Alue oli ennen Itäiseen Viertotiehen asti kallioista metsämaata, jommoista Eläintarha vieläkin suurimmaksi osaksi on. Missä nyt on Hakaniemen tori, oli 20 vuotta takasinpäin matala lahdelma, jonka yhdisti Töölön lahteen nykyisen eläinkliniikan kohdalla kapea kanava, minkä yli johti puinen ”pikkusilta”.

Suurimpia asumuksia tällä alueella oli silloin translaattori Hernbergin huvila, jota nykyään omistaa tohtori K. A. Paloheimo, siihen kuuluvine ”torppineen”, joista vielä on jälellä kaksi muistuttamassa nykyiselle polvelle menneisyyttä. Kaiun alueella olivat myöskin jo silloin samaiset vanhat talot, jotka siellä vieläkin ovat, vaikka tuomittuina jo ensi vuonna hävitettäviksi uusien katulinjojen edeltä.

Nykyisen toisen linjan 5:den kohdalla oli venäläisen puutarhurin asuinrakennus sekä siitä hiukan ylempänä, kallion harjalla, nykyisen lasten sairashuoneen kohdalla ampumarata, jossa herrat kaupungista kävivät pyssyjänsä koettelemassa. Siinä, missä nyt on Itäisen Viertotien, Hämeenkadun ja Eläintarhan tien risteys, oli ”Hämeen tullin” hoitajan asunto, jonka edustalla tullimies kaikilta ohi ajavilta hevosmiehiltä kantoi tierahaa viisi penniä.

Nykyisen Vaasankadun nimenä oli silloin ”Kinakatu”, ja sen molemmin puolin oli muutamia taloja. Maineensa puolesta oli tuo katu sellainen, että sinne ei kukaan sivullinen mennyt olematta ”aseissa kiireestä kantapäähän”; järjestysvaltakin uskalsi sinne ainoastaan vahvana joukkona mennä. Siitä pohjoiseen olivat n.s. Janssonin viljelykset sekä eräs asuinrakennus, joka tuli kuuluisaksi ”Anderssonskan pesänä” ja nyttemmin on hävitetty.

Toisella puolen Viertotietä olivat Stenbergin konepaja ja siihen kuuluvat asuinrakennukset, Osbergin konepaja, nykyinen Kone- ja siltatehdas, Kauraholman mäen kohdalla entinen tulitikkutehdas, jonka rakennuksessa nykyään on rautasänkytehdas, tuonnempana Andstenin kaakelitehdas ja pari huvilaa, sekä toisella puolen tietä Kankkasen talot ja ”Suruttomain huvilat”.

Yleensä ovat kadut kiveämättä, ollen varsinkin sateisilla säillä asukasten kiusana pehmeydellään.

Viime aikoina on tällä alueella tapahtunut täydellinen muutos. Talo talossa kiinni linjojen varsilla, joita nykyään on viisi. Talot ovat suurimmaksi osaksi kaksikerroksisia rakennuksia, alikerros tiilistä ja ylikerros puusta.

Ei puutu kivimuurejakaan linjojen varsilla. Toisen linjan n:o 3 on suuri nelikerroksinen kivirakennus, kuuluva Helsingin panttilainaus-osakeyhtiölle. Hämeenkadun varrella, vastapäätä raitioteiden kivistä sähkökeskusasemaa, on komea asunto-osakeyhtiö Salmelan nelikerroksinen kivirakennus. Ensimäisellä linjalla on useampia komeita kivirakennuksia, niinkuin asunto-osakeyhtiö Berggrundin talo, Sokeainkoulu ja Diakonissalaitoksen mahtavat rakennukset. Viidennellä linjalla on asuntoyhtiö Ihantolan pulskea kivimuuri, ja vielä on mainittava uhkea kivinen rukoushuone Alppikadulla sekä Eläintarhan puolella parantumattomain sairasten ja vanhusten kodit, molemmat komeita rakennuksia.

Ulkoasultaan tekee Kallio miellyttävän vaikutuksen, talot kaikki siistiä, kadut eli linjat ominaisia. Toisin paikoin tekee kadun toinen puoli kaaren yli jonkun mäen, toisen puolen ollessa tasaisena kuin lattia. Toisin paikoin on katu raivattu korkeiden kallioiden vieritse ja talot ovat jääneet kallion päällyställe. Toisessa kohden on katuja täytynyt korottaa ja talot ovat jääneet niin matalalle, että kadulta melkein pääsee rakennuksen toiseen kerrokseen. Hämeenkadulla on parissa kohden kadun jyrkkyyden tähden tehty kiviportaita. Yleensä ovat kadut kiveämättä, ollen varsinkin sateisilla säillä asukasten kiusana pehmeydellään.

Kun asettuu Hämeenkadun ylipäästä katselemaan kaupunkia, niin näkee edessään noin kolmen kilometrin pituisen kadun, mikä on ainoa laatuaan Helsingissä. Myöskin maksaa vaivan kiivetä Eläintarhan korkeimmalle kalliolle, josta näkee Kallion alueen kaikkine satoine rakennuksineen sekä koko kaupungin ympäristöineen, idässä Vanhankaupungin lahden, Sörnäisten sataman, lännessä meren aukeat ulapat ja Seurasaaren sekä pohjoisessa metsiä ja niittyjä. Jalkain juuressa on Töölön lahti ja vuoren kupeella kulkee rautatie, jolla junia kiitää edestakaisin Fredriksbergin ja kaupungin väliä.

Nykyään ovat tonttien hinnat jo nousseet Kallionkin alueella moninkertaisiksi.

Varsinainen rakennuskausi oli Kalliolla vuosina 1890-95. Silloin rakennettiin siellä vuosittain kymmeniä taloja. Kellä suinkin oli varoja alkaakseen rakennuksen kivijalan tekoa, ryhtyi kohta rakentamaan, kun pankit melkein tyrkyttämällä tyrkyttivät rahoja rakennusyrityksiin ja tonttien saanti oli huokean helppoa. Nykyään ovat tonttien hinnat jo nousseet Kallionkin alueella moninkertaisiksi ja kysyntä tullut vähemmäksi. Uusia katulinjoja on alueen pohjoisessa osassa valmiina noin kymmenkunta odottamassa tonttien lunastajia ja talojen rakentajia.

Itäpuolelle, Sörnäisten satamaradan varrelle, on varattu erityinen tehdasalue, jolla jo nykyään on parisen sahalaitosta, sokeri- ja sikuritehdas, kehruutehdas sekä laajat valtion rautateitten konepajat. Tämä puoli onkin erinomaisen sopiva tehdasalueeksi.

Pääosana Kallion asukkaista on työväki. Sivistysrientojen keskustana on näihin asti ollut suuri Kansankoti Kaiun alueella Itäisen Viertotien varrella, jossa yhdistykset ja seurat ovat löytäneet tyyssijansa. Ylempänä siitä, maantien varella, on Sörnäisten työväenyhdistyksen talo. Raittiusseuroja on vaikuttamassa kaksi.

Kouluista ei myöskään ole puutetta. Neljännellä linjalla on kansakoulu, kolmannella linjalla lasten työkoti, toisella linjalla raajarikkoisten koulu ja työkoti sekä ensimäisellä linjalla sokeainkoulu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s