Kellojen siirtäminen

Kuva: Kellon osto on luottamusasia (Otava 1.12.1913)

”Kello vaikuttaa ihmismieleen paljon enempi kuin luullaankaan.”

Kesäaika otettiin käyttöön ensimmäisenä Saksassa maailmansodan aikana vuonna 1916. Suomessa kesäaikaan siirryttiin pysyvästi vasta vuonna 1981, mutta aiheella spekuloitiin sanomalehdistössä jo vuonna 1916 Saksan esimerkin innoittamana.

Kesäaikaan siirtymisen eduista kerrottiin muun muassa Salmetar-lehdessä julkaistussa pitkässä kaksiosaisessa artikkelissa, joka löytyy alta kokonaisuudessaan.

***

(Salmetar 25.5.1906)

Kellon siirtäminen. Sanomalehdissä on kerrottu, miten kaikissa maissa keskustellaan nykyään kellojen, s.o. ajan siirtämisestä yhdellä tunnilla eteenpäin, joten kaikki toiminta alkaisi tuntia aikaisemmin kuin nyt. Konttorit esim. avataan nyt klo 9. Kun kello siirretään yhden tunnin, avattaisiin ne samoin klo 9, mutta meidän nykyisen ajanmäärämme mukaan tapahtuisi se jo klo 8. Samoin tapahtuisi kaikilla muillakin aloilla. Päivän toiminta alkaisi tuntia aikaisemmin, vaikka kello osottaisi samaa hetkeä kuin nykyäänkin.

Keski-Euroopassa on tämä uudistus jo pari viikkoa sitten toimeenpantu ja puuhataan sitä nykyisin Skandinavian maissa, Ranskassa ja Englannissa. Samoin on se pohdinnan alaisena Etelä-Europassa.

”Tätä toimenpidettä puolustetaan etupäässä taloudellisista ja terveydellisistä syistä.”

Kysymys rajottuu nykyisen kellojen siirtämiseen vain kesänajaksi, siis erikoisen kesäajan järjestämiseen, talveksi palattaisiin nykyiseen aikaan. Tätä toimenpidettä puolustetaan etupäässä taloudellisista ja terveydellisistä syistä, mutta samalla on painostettu, että se olisi saatava kautta vuoden jatkuvaksi, kun sillä silloin olisi suurempi merkitys. Toisaalta taasen arvellaan, että jos ihmiset kesän aikana tottuvat nousemaan vuoteeltaan tuntia aikaisemmin kuin nyt, jatkuu sama tottumus talvellakin.

Niinkuin tiedetään, on Europan eri maissa käytännössä eri aika, vaikka useissa yhteinen. Tämä aika lasketaan jonkun sovitun paikan puolipäiväpiirin mukaan, siis milloin aurinko sillä paikkakunnalla on korkeimmalla taivaan laella, jolloin kellon määrätään olevan 12. Kun maa pyörii lännestä itään, tapahtuu auringon näennäinen liike idästä länteen, joten aurinko siis on idässä aikaisemmin puolipäiväpiirissä kuin lännessä. Siitä syystä on esim. Pietarin aika 20 minuuttia edellä meillä yleisesti käytetystä Helsingin ajasta.

Tämä ajan erotus tekee 4 minuuttia jokaiselle pituusasteelle ja vaikuttaa, että aurinko on Europan itäisimmässä osassa 6 tuntia aikaisemmin kuin läntisemmässä. Jos jokunen maa ulottuu pitkältä idästä länteen, on ajan erotus melkoinen. Käytännöllisistä syistä on, kuten jo huomautimme, otettu käytäntöön yhteinen aika, ei ainoastaan samassa maassa, vaan useissakin Länsi-Europan maissa, Englannissa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Belgiassa käytetään Greenwichin aikaa, s.o. kellot ovat 12 silloin kun aurinko on puolipäiväpiirissä Englannissa olevan Greenwichin tähtitieteellisen observatorion kohdalla.

Tästä lasketaan muuten maantieteelliset pituusasteetkin. Keski-Europan, Skandinavian, Saksan, Itävallan, Sveitsin, Italian ja Serbian aika on taasen tasan yhden tunnin edellä Keski-Europan ajasta. Muissa maissa käytetään maan oman keskuspaikan aikaa, Suomessa Helsingin, Alankomaissa Amsterdamin, Kreikassa Ateenan. Venäjällä on yleisimpänä Pietarin s.o. Pulkovan observatorion aika, vaikka siellä käytetään muitakin ajanmääräyksiä. Tämä Pietarin aika eroaa ainoastaan yhdellä minuutilla Itä-Europan ajasta ja on siis 2 tuntia yhden minuutin edellä Greenwichin ajasta. (Jatk.)

***

(Salmetar 30.5.1916)

Tästä ajasta on Saksassa tehty yhden tunnin poikkeus, s.o. kello on siirretty itäeuropalaista aikaa osottamaan, joten siellä kesän aikana ollaan tuntia varhaisempia kuin ennen ja siihen pyritään muuallakin. Sitä puolustetaan sillä, että se tuottaisi taloudellista voittoa ja etupäässä sillä, että se totuttaisi ihmistä tuosta kaikkialla juurtuneesta pahasta tavasta, että elämä myöhästytetään ajan ainoasta oikeasta osottajasta, auringosta.

”Se totuttaisi ihmistä tuosta kaikkialla juurtuneesta pahasta tavasta, että elämä myöhästytetään ajan ainoasta oikeasta osottajasta, auringosta.”

Luonnollisinta ja käytännöllisintä olisi, jos vuorokausi elämän toiminnassa jaettaisiin auringon mukaan, niin että auringon ollessa puolipäiväpiirissä se hetki olisi työpäivän keskus ja klo 12 yöllä taasen levon keskikohta. Luonto, eläimet ja kasvit noudattavat tätä oikeata vuorokauden jakoa, siis auringon nousua ja laskua. Luonnontilassa olevat kansat samoin kuin nekin kansankerrokset, joihin ei nykyajan kulttuuri ole suuresti vaikuttanut, ovat myös jotenkin lähellä sitä ja siihen pakottaakin maanviljelys ja karjanhoito. Samoin metsästys ja kalastus riippuvat siitä melkoisesti.

Mutta kulttuurielämässä, varsinkin kaupungeissa poiketaan tästä luonnollisesta vuorokauden jaosta melkoisesti, myöhästytään suuresti auringon ajasta. Kukapa esim. 8-tuntisen yöunensa tasaa molemmin puolin klo 12 yöllä, menee siis levolle klo 8 illalla ja nousee klo 4 aamulla. Tästä myöhästytään yleisesti 3 tuntia, mutta usein 4-5 tuntia, jopa enemmänkin.

Päivisin ei myöhästyminen ole niin suuri, vaikka siihen tietysti vaikuttaa lepoajan myöhästyminen. Useimmilla aloilla, teollisuuden, kaupan, virastojen, myöhästytään 1 tai 2 tuntia, s.o. työajan keskikohta on klo 1 tai 2 päivällä.

Jos toiminta riippuisi lämmöstä, niin ei tämä myöhästyminen merkitsisi mitään, sillä lämpömäärä myöhästyy myös tunnin tai pari. Mutta meidän toimintamme riippuu valosta, s.o. auringon korkeudesta, joten myöhästyminen on luonnotonta. Nukumme aamun valoisan ajan ja työskentelemme ilasin keinotekoisessa valossa. Se tuottaa suoranaista taloudellista tappiota, kun täytyy käyttää keinotekoista valoa luonnollisen valon sijasta.

”Kello vaikuttaa ihmismieleen paljon enempi kuin luullaankaan.”

Juuri tämä seikka onkin saattanut säästäväisyyttä harrastavat kansat puuhaamaan kellon muutosta. Mahdottomaksi kävisi totunnaisten tapojen ja kaikkien työaikojen muuttaminen, siksi on siirretty kellot yhden tunnin edelle. Kello vaikuttaa ihmismieleen paljon enempi kuin luullaankaan. Ja ellei vastavaikutusta tapahdu on kellon siirtäminen tarkoituksenmukainen.

Tämä uudistus on tarkotettu käytettäväksi ainoastaan vuoden valoisampana aikana, siitä sen nimikin, kesäaika, mutta yhtä perusteltu olisi se talvellakin, vuoden pimeimpänä aikana. Varsinkin olisi asianlaita näin pohjoismaissa, joissa etenkin syksyllä ja keväällä saavutettaisiin huomattava voitto.

Katsahtakaamme, miten asianlaita olisi Suomessa. Niinkuin tiedetään, pitenevät päivät kesäiseen aikaan pohjoista kohti ja taasen lyhenevät kesällä. Jos tätä silmällä pitäen keskimääräksi otettaisiin 62 leveysasteella vallitseva päivien keskimääräinen, sen leveysasteen, joka kulkee noin 15 km pohjoispuolella Savonlinnan ja 25 km pohjoispuolella Sortavalan, niin saataisiin auringon nousun ja laskun keskiaika koko maassa Oulua myöten niin tarkoin, että erotus tekisi vain pari minuuttia.

Jos nyt auringon puolipäiväpiirin mukaisesti tällä asteella menisimme levolle klo 10 ja nousisimme klo 6, niin juhannuksen aikaan laskeutuisimme levolle jotenkin auringon laskiessa ja nousisimme 4 tuntia myöhemmin. Mitään keinotekoista valoa ei tarvittaisi. Ja tämä soveltuisi kaikkialle, kun vain otetaan huomioon kunkin eri paikan paikallisaika, joka esim. Viipurissa on 15 minuuttia 6 sekuntia edellä Helsingin (rautatien) ajasta, Sortavalassa lähes 23 minuuttia.

Muina vuoden aikoina olisi asianlaita seuraava: maalis- ja syyskuussa tarvitsisimme keinotekoista valoa 4 tuntia klo 6:sta 10:een illalla. Joulukuussa lisääntyisi tämä keinotekoisen valon tarve iltasin 7½ tunniksi, jota paitsi aamusin tarvittaisiin keinotekoista valoa 3½ tuntia. Jos kellot meillä siirrettäisiin tunnin edellä kautta koko vuoden, niin voittaisimme valoa huhti-kesäkuussa ja syyskuun puoliväliin noin tunnin päivässä tai 125 tuntia vuodessa, mikä tekisi 7 % koko valaistusajasta. Keskikesällä ei mitään voitettaisi, silloin on valoa riittävästi, eikä talvellakaan, kun aamulla menetettäisiin, mitä illasta voitetaan.

Muuten saataisiin voittoa enemmän talvivuosipuoliskolla. Liike, joka on avoinna klo 9:stä aamupäivällä 7:ään iltapäivällä, voittaisi 135 tuntia vuodessa mikä tekisi 25 % koko valaistusajasta. Tämä voitto saataisiin helmi-, maalis-, syys- ja lokakuun aikana. Pimeimpänä aikana marras-tammikuulla voittaisi valonsäästämisessä sellainen liike, joka on avoinna klo 10 aamupäivällä – 5 iltapäivällä yli 50 prosentin, jos tällainen tunnin ajan siirto tapahtuisi.

”Ruotsissa kannatetaan kellon siirtämistä myöskin kevään ja syksyn aikana.”

Melkoisen taloudellisen hyödyn tuottaisi siis tämä kellojen siirtäminen tunnin eteenpäin. Suurin ja yleisin olisi sen tuottama hyöty keväisin ja syksyisin, mutta erittäin huomattava talvellakin. Etelämmissä maissa jakaantuu voitto tasasemmin kautta koko vuoden kun siellä kesälläkin ovat päivät lyhemmät kuin meillä. Siellä on siis suuresta merkityksestä kellojen siirtäminen tunnin edelle kesälläkin, kun taas meille ei niin paljon merkitse kesäajan käytäntöön ottaminen. Mutta jos se otetaan kautta vuoden käytäntöön, niin on meillä voitto yhtä suuri kuin eteläsemmissäkin maissa.

Ruotsissa kannatetaan kellon siirtämistä myöskin kevään ja syksyn aikana. Siellä ei ole otettu huomioon ainoastaan tämän toimenpiteen tuottama taloudellinen hyöty, vaan myöskin terveydenhoidolliset näkökohdat, jotka myös suuresti siitä voittaisivat, samoin myös olisi erittäin tärkeää, että kansa totutettaisiin nousemaan tuntia varhaimmin ja menemään levolle samoin tuntia varhaisemmin kuin nyt. Siitä katsotaan olevan monipuolinen sekä terveydellinen että taloudellinen hyöty.

Tämän kellon siirtämisen ohella on meillä myöskin otettu puheeksi yleiseurooppalaisen keskiajan käytäntöönottaminen. Meidän aikamme on 1 tunnin 39 min 49 sekuntia edellä Greenwichin ajasta, joten meillä olisi helppo siirtyä itäeurooppalaiseen aikaan, josta olemme jälellä noin 20 minuuttia, siis saman määrän kuin Pietarin ajastakin. Se ei kuitenkaan paljon auttaisi, joku voitto siitä kuitenkin olisi, vaikkei niin suuri kuin muualla tapahtuneesta ja tapahtuvaksi ehdotetusta kellojen siirrosta tunnin eteenpäin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s