Helsingin esikaupungit: Huopalahti

Kuva: Tuntematon / Huopalahden rautatieasema (1910). Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0)

Uuden Suomettaren esikaupunkisarjassa on vuorossa Huopalahti, joka oli vuoteen 1907 mennessä kehittynyt viinanmyyjien tyyssijasta arvostetuksi huvilakaupungiksi.

Lisää alueista ja esikaupungeista kertovia artikkeleita löydät blogin osiosta Alueet ja esikaupungit.

***

(Uusi Suometar 30.6.1907)

Huopalahti on kaupungista noin 4-5 kilometrin päässä Turkuun vievän maantien varrella. Alkujansa oli siellä vain kyläpahanen, muutamia mökkiä, joissa asui Greijuksen ja Korppaan kartanoitten alustalaisia. Kauan se oli huonossa huudossa viinanmyyjäin y.m. sellaisten tyyssijana, jonne kaupungin raittiusseurat tekivät ”ristiretkiä”. Erittäin innokasta valistamis- ja sivistämistyötä teki raittiusseura Kilpi, joka siellä piti lukusalia y.m.

”Kauan se oli ollut huonossa huudossa viinanmyyjäin tyyssijana, jonne kaupungin raittiusseurat tekivät ’ristiretkiä’.”

Paikan sopivaisuuden huvilakaupungiksi huomasivat lopulta eräät henkilöt, jotka hankkivat haltuunsa suurehkon maa-alan ja perustivat Hagan huvila-alueen. Sen jälkeen ja kun rannikkorata valmistui, tehden yhteyden kaupungin kanssa helpoksi, on Huopalahti kasvanut aimo askelin, ollen nyttemmin koko laaja huvilakaupunki. Sen varsinaisena perustajana oli puutarhuri M. G. Stenius, joka ennen omisti sen laajan maa-alueen, mikä nyt on Hagan huvilayhtiön hallussa.

Varsinainen huvilakaupunki on Huopalahden kylässä noin kilometrin päässä Huopalahden pysäkin ympäristöllä. Havumetsässä pilkistää siellä täällä punaisia tai vihreitä huvilain kattoja, tehden mitä hauskimman vaikutuksen katsojaan. Huviloista on suurin osa taiteellista rakennetta kauniine verantoineen ja päätyineen.

Työväen asuntoja, parhaasta päästä kaksihuoneisia, on suurempain huvilain välissäkin, mutta suurin osa niistä on rakennettu kylän ja huvila-alueen väliselle alalle.

Hallinnollisessa suhteessa kuuluu Huopalahti Helsingin pitäjään, mutta on nykyään saamaisillaan kunnalta jonkunlaisen itsehallinto-oikeuden. Kaupungille kuuluu Huopalahdesta kuitenkin melkoisia osia, niinkuin Greijuksen alue, jossa m.m. on kaupungin kustantama keuhkotautisten parantola.

”Tehtaita ei seudulla ole muita kuin eräs turvepehkutehdas suuren rahkasuon vieressä.”

Sivistyspyrinnöitä paikkakunnalla ovat edustaneet työväenyhdistys ja eräs pieni raittiusseura. Työväenyhdistyksellä on oma talo, mutta se paloi poroksi viime talvena; uusi on kumminkin nousemassa ehompana entistä.

Tehtaita ei seudulla ole muita kuin eräs turvepehkutehdas suuren rahkasuon vieressä sekä pienempi nahkuriliike.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s