Helsingin esikaupungit: Pasila (Fredriksberg)

Kuva: Signe Brander / Pasilan veturitallit, kuvattu kaakkoon päin (1911). Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0)

Uuden Suomettaren kirjoitussarjassa esitellään seuraavaksi Pasilan esikaupunki, joka näinä vuosina tunnettiin vielä useammin Fredriksbergin nimellä. Kasvavan työväen tarpeisiin rakennetun esikaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä vuonna 1907 olivat suuret vuokrakasarmit, lemuavat likaojat ja pari toistensa kanssa kilpailevaa vesikaivoa.

***

(Uusi Suometar 30.6.1907)

Helsingin esikaupungit: Pasila (Fredriksberg)

Pasilan esikaupunki on raivattu kallioiselle, metsää kasvaneelle alueelle, jotenka sen perustaminen on tavallansa ollut uutisasutustyötä. Se sijaitsee Helsingistä pohjoista kohti noin 3 kilometrin päässä. Junalla kulkiessa näkee Pasilasta osan mäen syrjällä.

”Osa Pasilaa on rakennettu suon reunalle, jonka epäterveellistä vaikutusta lisäävät lemuavat, avonaiset likaojat.”

Alue kuului Bölsen tilaan ennen kuin se luovutettiin työväelle rakennusalueeksi. Nykyään on siellä taloja hyvä joukko toista sataa. Laajempi asutus on nyt keskeytetty, kun lienee riidanalaista mihinkä tämä alue on katsottava kuuluvaksi. Hallinnollisessa suhteessa se vielä on Helsingin pitäjän alainen, vaikka senaatti jo parisen vuotta sitten sen määräsi kaupunkiin yhdistettäväksi. Kaupungin pitää siellä kustantaa järjestysvaltaa.

Talot ovat rakennetut enimmäkseen sikin sokin ilman mitään suunniteltua järjestystä; joukossa on suuriakin vuokrakasarmeja. Tiet ovat raivaamattomia ja keväisin sekä syksyisin miltei mahdottomia kulkea paksun liejunsa tähden. Osa Pasilaa on rakennettu suon reunalle, jonka epäterveellistä vaikutusta lisäävät avonaiset likaojat, mitkä virtaavat suota kohden, levittäen kesä-lämpimällä kauheata lemua.

”Siivottomuus ja kurjuus kurkistaa joka nurkasta.”

Järjestykseen nähden on Pasila huonommin hoidettu kuin toiset esikaupunkimme. Siivottomuus ja kurjuus kurkistaa joka nurkasta.

Asukkaina on pääasiallisesti työväkeä, joka käy kaupungissa työssä. Heidän henkisistä tarpeistaan ovat huolta pitäneet työväenyhdistys ja raittiusseura; äskettäin on perustettu myöskin kristillinen työväenyhdistys.

Kouluja on ainoastaan yksi n.s. pikkulasten koulu, joka on riittämätön näin suurelle yhdyskunnalle. Suurin osa lapsista käy kaupungissa asti koulua. Pasilan hyväksi ei tahdota tehdä mitään niin kauan kuin omistusoikeus ei ole lopullisesti ratkaistu.

Mitään tehdaslaitosta ei paikkakunnalla ole, ainoastaan kaksi toistensa kanssa kilpailevaa vesikaivoa, joista tynnyreillä vedätetään lähdevettä kaupunkilaisille tilaajille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s